Yleistä malminetsinnästä ja maastotöistä
Malminetsinnän tarkoituksena on tunnistaa kallioperästä alueita, joissa esiintyy metalleja siinä määrin, että niiden hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Näin ollen malminetsintä tähtää kaivostoimintaan, mutta on samalla vahvasti tutkimustyötä ja jokaisella toimijalla on raportointivelvollisuus. Valtio kerää jatkuvasti tutkimusaineistoa ja -tuloksia sekä vuosi- että loppuraporttien muodossa, jotka kartuttavat Suomen ”tieteellistä kallioperäkirjastoa”. Historialliset kallioperänäytteet löytyvät pääasiassa GTK:n ylläpitämästä arkistosta Lopelta.
Moderni, hiilivapaa ja vastuullinen yhteiskunta tarvitsee metalleja yhä enenevissä määrin, ja malminetsintä on tässä keskeisessä roolissa. Maailman jännitteistä ja eettisistä syistä johtuen EU pyrkii yhä vahvemmin raaka-aineomavaraisuuteen sekä tunnistamaan ja hallitsemaan tähän liittyviä arvoketjuja. Malminetsintä ja kaivosteollisuus ovat myös osa Suomen mineraalistrategiaa.
Malminetsintätutkimukset sisältävät geologisia, geofysikaalisia ja geokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Suomessa malminetsintää ohjaavat kaivoslaki ja valtioneuvoston asetus kaivostoiminnasta.
Tavallisimmat malminetsintämenetelmät
KÄSIN TEHTÄVÄ ETSINTÄTYÖ
Geologinen kartoitus ja näytteenotto
Geofysiikan mittaukset
KONEELLINEN MALMINETSINTÄ
Pohjamoreeni- näytteenotto
Syväkairaus
Tutkimus- kaivannot
Geologinen kartoitus ja näytteenotto
Geologinen kartoitus käsittää geologisten havaintojen kirjaamisen ja mittaukset sekä vähäisen maaperä-, kivenlohkare- ja kallioperänäytteiden oton käsityökaluilla. Työ tehdään yleensä maastossa kävellen. Lohkareita ja kallioperää saatetaan paljastaa kääntämällä niiden päällä oleva kuntta sivuun tai kaivamalla maaperää kuokan tai lapion avulla. Mahdolliset tutkimustoimista aiheutuneet jäljet ennallistetaan näytteenoton jälkeen.
Geofysiikan mittaukset
Geofysikaalisilla menetelmillä mitataan kivilajien erilaisia ominaisuuksia. Mittauksilla kerätään tietoa alueen kallioperän geofysikaalisista ominaisuuksista, kuten kallioperän magneettisuudesta, sähkönjohtavuudesta, tiheydestä tai säteilystä. Mittauksia voidaan suorittaa ilmasta käsin lennokilla, dronella, lentokoneella tai helikopterilla. Maasta käsin suoritettavia geofysikaalisia mittauksia tehdään jalan, hiihtäen tai moottorikelkalla. Tietyissä mittauksissa käytetään väliaikaisesti maastoon asennettavia kaapeleita tai muuta laitteistoa, jotka poistetaan mittausten päätyttyä.
Pohjamoreeninäytteenotto
Pohjamoreeninäytteenottomenetelmällä kerätään näytteitä alimmasta moreenikerroksesta, kallion pinnan läheisyydestä. Näytteenotto tapahtuu iskuporaamalla ontolla läpivirtausterällä, jonka halkaisija on noin 5 cm. Yhden moreeninäytteen paino on noin 500 grammaa. Kun näytteenottoputki poistetaan maasta, näytteenottoreikä painuu kasaan ympäröivän maaperän painosta. Näytteenottoyksikkö on varustettu leveillä kumiteloilla tai renkailla, mikä mahdollistaa maastossa liikkumisen pysyviä jälkiä jättämättä.
Syväkairaus
Syväkairauksen (timanttikairaus) avulla saadaan jatkuva ja yhtenäinen näyte kallioperästä. Kairaus toteutetaan kairausyksiköllä, jossa kairaputki nostaa kairasydäntä (kivinäyte) noin 3 metrin välein. Näytteet kuljetetaan työtilaan geologien tutkittaviksi. Valitut näytteet toimitetaan laboratorioon analysoitaviksi.
Kairaus suoritetaan noin 3 metrin levyisellä, tela-alustaisella kairakoneella, ja maastossa liikutaan mönkijällä tai moottorikelkalla. Liikkumiseen käytetään olemassa olevia kulkureittejä mahdollisuuksien mukaan, mutta reitiltä tai kairauspaikalta joudutaan tarvittaessa kaatamaan joitakin puita. Kairauksessa tarvittava vesi saadaan usein lähivesistöistä, toisesta kairareiästä tai tuomalla erikseen paikan päälle. Toiminnassa tarvitaan usein myös muuta kalustoa ja koneita.
Kairausten päätteeksi paikalle jää noin 10–20 cm pitkä metalliputki, jonka päähän asetetaan kansi. Kairauspaikka merkitään selkeästi putken viereen sijoitettavalla puutolpalla.
Tutkimuskaivannot
Tutkimuskaivannot tehdään kaivinkoneella kallioperän paljastamiseksi. Kaivantojen syvyys riippuu maapeitteen paksuudesta. Maa-aines kasataan kaivannon viereen odottamaan täyttöä. Kun kallioperä on paljastettu, suoritetaan geologinen kartoitus ja näytteenotto, mikä saattaa vaatia kivenlohkareiden irrottamista erilaisin työkaluin. Näytteenoton jälkeen kaivannot täytetään alkuperäisellä maa-aineksella ja alue ennallistetaan.
Malminetsintätöistä sopiminen
Selkeä ja avoin viestintä malminetsinnästä ja sen eri vaiheista ja vaikutuksista on suositeltavaa. Vuoropuhelu maanomistajien kanssa on avain onnistuneeseen malminetsintään.
Ilmoitukset
Kirjallinen tutkimussuunnitelma, kuvaus maastotöistä (tiedotustilaisuudet).
Keskustelu
Yhteydenotto, maanomistajan toiveet, muiden elinkeinojen huomioiminen, tutkimusten ajoitus.
Maastokatselmus
Kulkureittien suunnittelu, vahinkojen minimointi, puusto, turvallisuus, vedenotto.
Sopimukset
Tienkäyttö, parkkipaikka, auraus, vahingonkorvausten arviointitapa, ennallistamissuunnitelma, palveluiden hankinta.
Maastotyöt
Malminetsintätutkimukset lupa-alueella, töiden etenemisestä tiedottaminen.
Siistiminen ja ennallistaminen
Siistiminen, ennallistamistoimenpiteet, turvallisuusseikat, seuranta.
Vahingonkorvaukset
Vahinkojen arviointi, korvausehdotus, maksujen suorittaminen.
Lisätietoja:
Ota yhteyttä
Onko sinulla kysyttävää tai haluatko lisätietoja malminetsinnästä? Autamme sinua mielellämme sekä sähköpostitse että puhelimitse. Löydät yhteystietomme alta.
